torstai 21. huhtikuuta 2011

Anna sen tulla

Minulle on tapahtumassa jotakin. Jotain, joka pistää ajatukset juoksemaan, muuttamaan muotoaan tavalla, josta en vielä saa otetta. Sydämen lyömään kiihkeämmin. Hymyn karkaaman huulille ja kyyneleet silmäkulmiin, sillä toisella tavalla.

Aurinko ei ole yhtenäkään keväänä ollut näin kirkas. Sulava maa tuoksuu paremmalta kuin koskaan. Kurkia, joutsenia, tulviva Pohjanmaa, ensimmäiset krookuksen kukat. Minun maailmani.

Valmistautumisia, kevääseen, pääsiäiseen ja muuhunkin. Ohran oraita, hellyttävän pikkuruisia keltaisia tipuja, luopuminen siitä viimeisestä jouluvalosta. Pussillinen lainattuja vauvalehtiä.

Merkintä odotuspäiväkirjasta, siitä, jonka ostin joskus viime keväänä näihin aikoihin. Johon ehdin tehdä heinäkuussa muutaman merkinnän. Jonka taskuissa on jo ultrakuvia albumillisen verran. Jonka sivut täyttyvät merkinnöistä sitä mukaa, kun päivät kuluvat.

Niin, se merkintä. Viime syksyltä. Jostain kivun ja pettymysten keskeltä. Loputtoman surun läheisyydestä.

Tämän kaiken keskellä on vaikea joskus muistaa, että raskaus on mahdollinen. Meille voi vielä tulla vauva.

Minun sydämeni ei ole vain sulamassa. Siellä on kevät.

post signature

8 kommenttia:

  1. <3 Minun kevääni on nyt vähän toisenlainen, mutta toivon, että kesä toisi tullessaan näitä samoja tunteita. Lämpöä sinne Pohjanmaalle. Sanoin tämän jo aiemmin Annalle, mutta sanon nyt sinulle: musta on ihanaa, että olet raskaana.

    VastaaPoista
  2. Muiden onnistumisten myötä on helpompi uskoa, että mekin voimme. Kiitos tästä! Ja ihanimpia onnellisuuksia!

    VastaaPoista
  3. <3

    Ihana kirjoitus! On tosi ihanaa lukea sun raskauskuulumisia.

    VastaaPoista
  4. Eileithyia, kiitos. Toivon niin, että teillekin vielä.

    Kiitos muillekin :)

    VastaaPoista
  5. Voi ihanaa <3 Ihan elän sun kanssa uudestaan omia tunteita, monet sun tunteista on niin tuttuja ja osaat kirjoittaa ne niin kauniisti auki.. Sun tunteet tulee vaan hieman omieni jälkeen, mutta ne on mukavaa elää näin jälkikäteen uudelleen. Tämänkin tunteen tunnistan - kun yhtäkkiä maailma vaan näyttikin elämisen arvoiselta ja niin kauniilta ja mun omalta. <3

    VastaaPoista
  6. Olen niin iloinen puolestasi, että on sydämessäsi on kevät ja odotuksen riemua :) Myös meidän harras ja kivikkoinen odotuksemme päättyi ja talvi muuttui konkreettisestikin kevääksi mennessäni sairaalaan synnyttämään rakkaita aarteitamme ja palatessani sieltä kotiin. Laitan sähköpostia kun ehdin - on niin paljon, mitä haluan sulle nyt sanoa :)

    Vadelmaunelma & pienet Söpöliinit 2vk 4pv

    VastaaPoista
  7. Minäkin olen NIIN iloinen puolestasi - että kaikki kääntyi lopulta hyväksi! Nyt kun katson taakse päin ja mietin omaa lapsettomuustaivaltani (joka ei ollut ollenkaan niin rankka kuin sinun), niin tunnen todella syvää kiitollisuutta siitä, että sain kokea raskauden. Vauva ei ole vielä syntynyt, mutta jo raskauden kokeminen on ollut niin suuri ihme, etten millään antaisi sitä pois. Kaikkea ihanaa sinulle :-)

    VastaaPoista
  8. Eksyin tähän blogiin nyt kun olen taas palaillut blogimaailmaan .. Hienoa blogi ja kovin vahvalta ja herkältä ihmiseltä tunnut.

    Onnea raskaudesta todella.

    VastaaPoista

Jaa ajatuksesi.