Tunnustuksia

Olen ilokseni saanut monta tunnustusta, jotka häpeäkseni ovat jääneet roikkumaan jakamista vaille. Kurittomana naisena en noudata täysin sääntöjä, vaan teen oman pääni mukaan (kuten me naiset niin usein teemme). Kaksi ensimmäistä palkintoa olen saanut vanhan blogin puolelle ja viimeisimmän tähän blogiin, joskin oletettavasti vanhoilla ansioilla :)













Tämän pinkin ihanuuden sain Annalta ja se lähtee eteenpäin Shaynalle.

Tämän tyylikkään palkinnon sain Uninalta ja se lähtee eteenpäin Annalle ja Takussa -blogille.

Tämän komistuksen sain Veronalta ja Pikku Hiireltä ja se lähtee eteenpäin Eileithyialle.

Viimeisimpään tunnustukseen kuuluu blogiaiheisia kysymyksiä, joihin tässä vastaan. Muihin tunnustuksiin kuuluisi kertoa viitisen asiaa itsestä.

Milloin aloitit blogisi?

Tämän blogin aloitin tämän viikon maanantaina, 14.2.2011. Alkuperäisen blogin aloitin 15.2.2008 hetkellisestä mielijohteesta.

Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea blogisi käsittelee?

Tämä blogi käsittelee raskautta ja elämää ja niiden herättämiä tunteita lapsettomuuden jälkeen siten, miten subjektiivisesti ne koen. Muita aiheita sivuan sattumanvaraisesti.

Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?

Lukemani kirja Petit angalaise. Onneksi luin, onneksi innostuin, onneksi aloitin. Tämän blogin aloitukseen innoitti uusi elämänvaihe.

Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?

Uutena blogina ja blogisovelluksena kaikki tuntuu vielä olevan vaiheessa. Ensimmäisenä pitäisi etsiä tai tehdä mahdollisimman sopiva ulkoasu, sitten miettiä gadgetit kuntoon, linkkilistat, kategoriat... Näin uudessa alussa voin välttää ne tekniset asiat, joihin en ollut tyytyväinen alkuperäisessä blogissani. Löysinkin jo hienon blogipohjan, mutta jouduin vaihtamaan sen tarkemman tarkastelun jälkeen. Toiveissa olisi valoisa, toiveikas, vähän särmikäs eikä liian imelä pohja.

Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?

Annan kirjoituksiin paljon itsestäni ja sen lisäksi, että kirjoittaminen on tunteiden purkamisen vuoksi välttämätöntä, nautin suuresti tekstin tuottamisesta ja uskon sen jossain määrin näkyvän lopputuloksessa. Pyrin kirjoittamaan vaikkakin subjektiivisesti, kuitenkin yleisluontoisella tavalla, enkä halua tästä tulevan pelkästään henkilökohtaista odotuspäiväkirjaa.