tiistai 21. kesäkuuta 2011

Ärsyttää

Vauva-lehti. Tyypillinen naistenlehti: otsikot ovat erittäin mielenkiintoisia, mutta jutuissa ei päästä pintaa syvemmälle. Ja useimmat 'artikkelit' on tehty siten, että joku kertoo miten heillä tai hänellä asia on mennyt. Höttöä höttöä vailla mitään sellaista näkökulmaa, jota ei olisi itsekin osannut ajatella.


Hormonit. Olen ollut paljon tasaisempi ja onnellisempi kuin vuosiin, perusluonteeltani olen silti edelleen ailahtelevainen, seilaan iloisesti tunnetilasta toiseen. Kaikki, mitä sanon ja teen ei johdu raskaudesta ja hormoneista. Eihän niiltä syytöksiltä voi edes puolustautua! Sitten syytetään taas hormoneja. Ja hoitojen aikana paljon pahemmissa hormoni- ja tunnemyrskyissä olin nähtävästi huonokäytöksinen...

Muut raskaana olijat. Jos näen fb:ssä vielä yhdenkin raskausvalituksen... Ja ei, minä en halua vertailla raskauttani muiden kanssa ja ei, minä en halua jakaa tätä kenenkään muun kuin mieheni kanssa. Kun joku valittaa vaivojaan, tulee samanlainen tunne, kun haarukalla riivitään paljaan kattilan pohjaa. Vihloo hampaissa asti. Saahan sitä valittaa, niin, mutta kuulijakunta kannattaa valikoida. Kiinnostuneitakin löytynee. Minä en ole se, jolle kannattaa avautua siitä, miten raskasta on olla taas juhannus selvinpäin.

Isot mahat. Miten voikin olla mahakateus, vaikka on itsekin raskaana? No, kun ei oma kasva, siten.

Bloggaaminen. Mitä hyötyä tästä on? Itse en saa tästä enää sitä mitä ennen sain. Monenlaisia aiheita on mielessä, mutta ei jaksa sitä paskaa kommenttilaatikossa, mitä erinäisten mietintöjen julkaiseminen tarkoittaisi. Päiväkirjan sivuilla kynä viuhuu useammin kuin ennen.

Hääkauppa.fi. Kun viimeinkin olisi ollut varaa ja uskallusta tilata kestovaippapaketti, ne olivat loppuneet ihan tyystin.

Kela. Hittoako ne pihtaavat sitä äitiyspakkausta.

Pyytämättä annetut neuvot. Kuka kysyi sinun mielipidettäsi?

Netti. Googlaatpa ihan mitä vain raskauteen liittyvää, niin kohta saat jo lukea hiukset pystyssä varmana tulevasta tuhosta. Anonyymeillä keskustelupalstoilla näyttäytyy massan älykkyyden taso? Lisäksi netti varastaa ihan liikaa aikaa. Juuri nytkin.

Synnytys ja synnytyspelko. Konsepti on kertakaikkiaan käsittämättömän huono. Miten saadaan omena mahtumaan avaimenreiästä, lohkaisi joku joskus. Hyvä kysymys. Tietoa on hankala löytää, lähes kaikki (netin kautta saatu) informaatio on väritetty julkaisijan näkemyksillä kivunlivityksestä/pelosta/luonnonmukaisesta synnytyksestä/sektiosta jne. (vrt. edellinen kohta)

Muut ihmiset. Luulin jo löytäneeni paikkani, mutta haen sitä edelleen.

Imetyshurmos. Ja kaikki muukin lapsiin liittyvä hurmos. En vain jaksa uskoa, että olisi olemassa yksi ja ainoa oikea tapa hoitaa asiat. Muistan järkyttyneenä lukeneeni joskus jo aikaa sitten jonkun muun blogista, miten rinnat olivat tulehtuneet ja verillä ja kommenttilootassa käskettiin tunkea kaali rintaliiveihin ja imettää vaan hampaat irvessä menemään. Järkytyin.

Neuleohjeet. Millä ?!&*!! niistä saa jotain tolkkua? Olisivat edes joka paikassa samalla tyylillä ilmoitettuna! Siitä on seesteisyys kaukana, kun kolmatta kertaa purkaa lupaavan neuloksen alun. Lankakin menee ihan syheröllejatkuvasta veivaamisesta.

Liljat. Mihin voi hävitä viime syksynä istutetut kymmenet liljansipulit? Miksi eivät nouse? Onko kukkapenkkini kirottu?

Pistetäänkö hormonien piikkiin?

post signature

12 kommenttia:

  1. Sait minut nauramaan, ihan oikeasti :D t. satunnainen lukija, joka on onnellinen siitä, että odotat vauvaa.
    p.s. Sinusta tulee varmasti maailman paras äiti omalle vauvallesi juuri sellaisena kuin olet. Myös sille vauvalle, joka ei vielä saa mahasi kasvua näkymään vartalossasi.

    VastaaPoista
  2. Hihihhi! Perkeleen hormonit. Ei vaiskaan, kyllä itsekin allekirjoitan noista usean kohdan. Mulle ei kuitenkaan kukaan ole vielä käynyt piruilemaan, että kaikki mahdollinen johtuu raskaudesta. Ehkä siksi kun niitä varsinaisia oireita ei niin hirveästi näy ulospäin :)

    Ja joo, minultakaan ei hirveästi heru ymmärrystä niille, jotka valittavat kuinka elämä nyt raskaana ollessa on ihan mennyttä ja sitten kun lapsi tulee, ei voi enää elää normaalia elämää. Tough, olisitte miettineet sitä etukäteen! Itselläni on toisinaan ikävä lähinnä punaviiniä, mutta lyhytpä on tämä tauko kun on enää 6 kk:tta jäljellä ja vastineeksi saa jotain niin paljon parempaa :)

    VastaaPoista
  3. "Ja ei, minä en halua vertailla raskauttani muiden kanssa ja ei, minä en halua jakaa tätä kenenkään muun kuin mieheni kanssa."

    Ööööh... Ja juuri sinä pidät raskausaiheista blogia. Mitä ihmettä sinä (taas) valitat?

    VastaaPoista
  4. Anonyymi, MINÄ olen tietenkin kaiken arvostelun yläpuolella ja LOPUTTOMAN kiinnostava. Näköjään sinunkin mielestäsi, kun tänne (taas) tulet.

    Yleensä en näitä julkaise, mutta teen kohdallasi poikkeuksen, koska a) se sopii tähän postaukseen koska b) olet ihan oikeassa, mitä tuohon ristiriitaan tulee. Luulitko tosiaan, etten tajunnut sitä itse? Yksi niistä syistä, miksi bloggaaminen tökkii.

    VastaaPoista
  5. Hyvä kirjoitus!

    Mun täytyy kyllä sanoa, ettei kukaan tuttavani ole koskaan juurikaan valittanut raskaudestaan, ihan oikeasti. Välillä mietin johtuukohan se iästä. Minä ja ystäväpiirini alkoi saamaan lapsia vasta kolmekymppisinä eikä ketään enää kuitenkaan ole kiinnostanut vaikkapa ryyppääminen. Arvot on alkaneet asettua kohdilleen, kai. Hattua pitää nostaa esim. ystävälleni joka jaksoi positiivisena läpi raskauden, jonka aikana hän voi niin pahoin koko ajan, jokaikinen päivä.

    Vauva-aikana tykkäsimme kovasti äitiystävien kanssa 'valittaa'. Se oli mun varaventtiili ja oli aivan ihanaa kuulla, että muillakin vuotaa tissit verta ja että hekin itkeskelevät väsymystään ja riitelevät kumppanin kanssa (menee myöskin uupumuksen piikkiin). :) Kerran eräs uudempi äitiystävä kuunteli meitä, kauhistui ja sanoi, että hän on päättänyt olla valittamatta. Eipä tuo meitä haitannut, ei sitten hänen seurassaan puhuttu kuin niistä vanhemmuden ihanuuksista, joita toki onkin ylivoimaisesti enemmän. Mutta siis, negatiivisista asioista puhuminen muiden äitiystävien kanssa oli mulle raskaimpana aikana oikea henkireikä.

    Anonyymiäiti :)

    VastaaPoista
  6. Anonyymiäiti, täytyy sanoa, että sama ilmiö on havaittavissa. Ikäiseni eivät ole pahemmin valitelleet tai jos ovat, siihen on ollut aihettakin. Ne on nuo nuoremmat yksilöt, jotka ottavat hermoon ;)

    Olen itsekin sitä mieltä, että jos valituttaa, niin kyllähän se helpottaa, kun niitä asioita päästelee ulos. Mutta minusta tosiaan kannattaa valita vastaanottavainen kuulijakunta, mitä esim fb:n tilapäivitys ei ole. Jos valituksen kohdistaa ihmiselle, joka ei jaksa kuunnella, siitä ei hyödy kukaan. Valittaja ei saa kaipaamaansa ja tarvitsemaansa empatiaa, vaan pahimmassa tapauksessa aika tylyn reaktion ja vastapuolelta menee hermot.

    VastaaPoista
  7. Heipä hei! Luen aina satunnaisesti blogiasi ja huomioni kiinnittyi tuohon Hääkaupan kestovaippa juttuun. Suosittelen lämpimästi hankkimaan kotimaisia kestovaippoja, sillä halvat Kiinassa ja muualla ulkomailla valmistetut eivät ole yhtä laadukkaista ja kestävistä materiaaleista tehty kuin Suomalaiset. Usein olen jopa kuullut, että kestovaippailu on tyssännyt siihen, kun ostetaan halvimpia Kiinalaisia vaippoja, eivätkä ne istu lapsen päälle ollenkaan. Vastasyntyneelle on Suomessa hurjan ihania vaippoja, eikä ihan pienelle usein valita taskuvaippoja tai AIO -vaippoja vaan esim. sisävaippa + kuorivaippa tai harso + kuori yhdistelmiä, sillä ne ovat mukavampia pienelle.

    Terveisin Kestovaippayrittäjä

    VastaaPoista
  8. Hyvä kirjoitus, anna palaa vaan! Kyllä saa vapaasti ärsyttää, johtui se sitten hormoneista tai ei.

    Imetyshurmoksesta pakko kommentoida. Se on ärsyttävää. Tänään viimeksi koin huonoa omaatuntoa aiheesta; neuvolassa oli oman tädin sijainen, joka ei tiennyt meidän synnytys/leikkausepisodista ja sen jälkohoidoista mitään ja kun kerroin, että meillä käytetään korviketta ja vielä pumppaan oman maitoni pääasiassa tuttipullosta ruokittavaksi, sain kuullakseni saarnan. Kyllä sitä vaan hätkähti. Olisin halunnut saada samanlaisen alun vauva-arjelle kuin mitä suurin osa saa, mutta tässä vaan nyt kävi näin. Koen suurta syyllisyyttä siitä, että lapseni ei kasva täysimetyksellä, mutta toisaalta taas, tässä tavassa on niin paljon hyviäkin puolia. Lapseni saa kuitenkin äidinmaitoa ja meillä nukutaan pidempiä unia ja elämässä on jonkinlainen rytmi, kun vauva saa kerralla tarpeeksi syödäkseen. Ei tarvitse olla koko aikaa syöttämässä. Imetyksestä on tehty sellainen äitiyden mittari, johon jokaisen on niin helppo kommentoida ja antaa kritiikkiä. Viikonlopun juhlissa useampi täysin minulle tuntematon ihminen kyseli tissieni toiminnan perään ja joka kerta vaan se jaksaa hämmästyttää... Eihän sellaisista asioista muuten keskustella, mutta sitten kun on vauva sylissä, on jokaisella yhtäkkiä lupa kysyä asiaa ja kommentoida siihen. Mulla imetys on aika henkilökohtainen ja intiimi asia ja olen onnellinen tästäkin imettämisen tavasta, miten meillä nyt mennään. Jos ei neuvolantäti tai muut siitä tykkää, suksikoon kuuseen.

    Jaksuja ja kivaa Juhannusta!

    VastaaPoista
  9. Bloggauksesta... Joskus tuntuu että anonyymit (ilman nimimerkkiä) on sama henkilö kaikkialla.

    Musta on ihan eri juttu pitää blogia tietystä aiheesta koska niissä on rajattu kuulijakunta ja niitä voi olla lukematta jos ei huvita toisin kun esim fb:ssa.

    Tsemppii:)

    VastaaPoista
  10. GT, sanopa muuta. Tässä postauksessa sen hyvin näki. Sain tähän postaukseen viiltävän syväanalyysin luonteestani sellaisilla havainnoilla varustettuna, että se oli ihan selvästi tarkoitettu toiseen henkilön blogiin (en pistä paskaa kiertämään, ja kerro, että kenen). Väkisin tuli mieleen, että ihminen on klikkaillut lapsettomuusblogeja/entisten lapsettomien blogeja ja sitten päättänyt oksentaa kollektiivisen ärsytyksensä tätä ihmisjoukkoa kohtaan johonkin niistä. Herää vain kysymys, että miksi.

    VastaaPoista
  11. Meillä käytetään hääkauppa.fi:stä ostettuja Babylandin kestovaippoja, jotka ovat ilmeisesti juurikin niitä "Kiinassa huonoista materiaaleista tehtyjä". No, samat vaipat istuvat sekä vauvalle että kaksi-ja-puolivuotiaalle miltei täydellisesti, ovat helppokäyttöisiä ja kauniita eivätkä ole falskanneet kertaakaan niin, että vika olisi ollut vaipassa eikä käyttäjässä. Ymmärrän kyllä kotimaisten kestovaippayrittäjien huolen, mutta oikeasti: yli 20 euroa kauniista printtikuvioisesta kestovaipasta on ihan järjettömän paljon rahaa siinä vaiheessa, kun sitä rahaa on kaikkein vähiten = äitiyslomalla. Babylandin vaipat maksavat imun kera 7,90e ja minä kieltäydyn tuntemasta huonoa omaatuntoa siitä, että sijoitin niihin enkä kotimaisiin.

    VastaaPoista

Jaa ajatuksesi.